Kolmas tähti oikealta aamuun

Tän päivän vois ongelmitta tiivistää pariin sanaan: väsymys, kylmyys ja hysteeria. Tuntuu että viimeyönä tuli nukuttua suhteellisen vähän (Vaikeaahan se oli kun kaksi ihmistä nukkuu yhden hengen sängyssä.. varsinkin jos toinen on lähes kaksimetrinen ja pyörii läpi yön kuin hyrrä (--: ).





 Tänään noi huonot unet on kostautunu useaankin otteeseen. Ensimmäinen tunti koulua meni syvässä horros tilassa, toinen, bilsa, meni hieman hysteerisissä tunnelmissa. Lyhyesti sanottuna nauroin kaikelle ja ilman syytä, olo oli myös suhteellisen kakkos luokkalainen siinä vaiheessa kun meille lyötiin käteen mittalasit ja ilmapallot ja ties mitä mömmöjä ja käskettiin tehdä liuos joka saa ilmapallon täyttymään. Siihen kemialliseen mössöön suhtauduttiin sitten lukiolaisen viisaudella ja varmuudella ignooraamalla ohjeet ja heittämällä sekaan kaiken sen mikä irti lähti, ja varmuuden vuoksi vielä vähän enemmänkin. Lopulta meidän uurastuksemme palkittiin, nimittäin ainut pallo joka ei suostunut täyttymään oli sattumalta meidän.. En ymmärrä.





 Kotoilu onkin sitten kulunut rauhallisessa lagailussa, kaiken välttämättömän ja tärkeän tekemisen onnistuneessa pakoilussa, ja kaverin kanssa lumisateessa kameran kanssa pomppiessa. Ja hyi kamala siellä on kylmä ! Kehotan jokaista lukiaa pyydystämään itselleen bisonin ja pukeutumaan sen turkkiin. Anteeksi tosi huono huumori, mutta saattepahan tekin maistaa hieman sitä mistä kaikki kaverini ovat joutuneet kärsimään koko päivän.





 Ja viimeisenä jee, sain tänään vihdoin ja viimein hommailtua itselleni sen vannehameen --> wanhat here i come !




 Nyt painan pään tyynyyn ja toivon pikaista nukahtamista ja vähän pirteämpää huomista.
puspus hyvää yötä xoxo

Emai

Me and my Peter Pan syndrome

Heippahei

Tänään tosiaan juhlitaan tai juhlittiin itsenäisyyspäivää, jos joku teistä on niin tynnyrissä ettei ole vielä asiaa tajunnut. Mun osalta päivä on mennyt eteenpäin aika kiireettömissä tunnelmissa. Aamu alkoi pitkään nukkumisella ja jatkui iltapäivään asti väsyneellä lagailulla poikaystävän kanssa. Illaksi sain sitten itteni jo suhteellisen heränneeseen tilaan, kokkailin pizzaa ja käväsin siskon ja iskän kanssa kiertelemässä helsingin jouluvaloja.. Aika tosi kova meno ollut siis tänään. Ja ehkä jopa ihan hyvä niin, mitään ei ole tarvinnut tehä ja kerrankin on saanut rauhassa horrostaa koko päivän. Pitkästä aikaa on voinut ottaa ihan vaan rennosti, (koska lukio ei tunnu suovan rentseilylle kovin paljon mahdollisuuksia) Kelpaa minulle ! (;









 Ja asiasta kukkaruukkuun. Tai ihan minne vaan, mutta olen tässä miettinyt että onkohan mun kehityksessä nyt mennyt jotain vähän pieleen, sillä tällä hetkellä, vuoden päässä siitä maagisesta 18 aivoni ovat kai sitten vissiin tehneet jonkinlaisen täyskäännöksen kohti lapsuutta. Jos tässä nyt tarkastellaan viime viikkojen tekemisiä niin ei kyllä kovin kypsältä vaikuta! Esimerkin tähän voisin ottaa vaikka eiliseltä kun istuimme yömyöhään katsomassa leffaa Tie El Doradoon ja syömässä "salaa" jätskiä ja kikattamassa kuin kakarat elokuvalle jonka suositus ikä taisi olla lähempänä seitsemää kuin seitsämäätoista.. Ja tälläkin hetkellä tekee ihan hirveästi mieli mennä pulkkamäkeen. Kuluneen viikon aikana olen kai muutenkin lähinnä käyttäytynyt kuin 10 vuotias muksu,, ottaiskohan ne mikämikä maahan vielä yhden asukaan lisää ?












 Just nyt olo on aika bueno. Ei haittaa vaikka tänä yönä joutuu nukkumaan yksin ja heräämään aamulla kuudelta kouluun ja ei näköjään haittaa sekään että juuri nyt pitäisi pakata huomista mökille lähtöä varten. Itseasiassa tällä hetkellä se huominen mökille lähtökään ei haittaa. Mutta eiköhän huomenna muutu ääni kellossa kun sinne korpeen pääsen yksikseni hengailemaan. Ja nyt viskon tuohon vieressä nököttävään kassiin parit epämääräiset tavarat ja sitten hiippailen nukkumaan.

Kauniita unia , kenen tahansa kuvia! xoxo


-Emai

ONE of these days

Hellou evripaadi !

Jep tänään on tosiaan taas yksi näistä päivistä. Nyt illalla päivän verran viisaampana toivon että olisin tänä aamuna herätyskellon äristessä minulle (herätysääneni tosiaan kuulostaa lähinnä kuristettavalle koiralle pienoisen kaijutin vian takia..) toiminut täysin toisella tavalla kuin tosiasiassa toimin. Ihan ensiksi olisi pitänyt viskata se puhelin seinään ja toivoa sille äkillistä kuolemaa, kääntää kylkeä ja sulkea simmut ja nukahtaa uudelleen. Mielellään koko päiväksi. Illalla olisin vielä voinut varmistaa puhelimeni tuhon tai ainakin sulkea sen ja ignoorata kaikki viestit ja soitot mitä päivän aikana olisi saapunut tai tulisi saapumaan. Sitten olisin voinut hiippailla syömään ja siitä suoraan sänkyyn.. Mutta ei!



Tosiaan tänään lähdin kouluun bussilla joka on siellä kivasti yli tunnin ennen koulun alkua (minä <3 joukkoliikenne), loppu koulupäivän käytinkin sitten napsimalla kipulääkettä hirveään vatsakipuun ja miettien joka tunti toimivia poistumis strategioita.



 Kotiin päästyäni se riemu vasta alkoikin, poikaystävä kyselee tekstarilla että millon meiän vuosipäivä sattuu olemaan, jouluvalot hajosivat (yhyy kamalaa... :D ), tuhat ja yksi turhaa pikkuasiaa meni päin kuusta ja muutenkin yleisfiilis on ollut stressaantuneempi ja pahantuulisempi kuin piitkiin aikoihin.





 Mutta onneksi ihana K-kauppa onnistui valaisemaan elämääni alentamalla irtokarkkien hintaa puoleen! Jees, kipaisin ostamassa itselleni sellaiset 300g suklaata läheisyyden puutteeseen ja niitä olen sitten koko päivän tippalinssissä mussuttanut. Tämä talven pimeys kyllä selkeesti vaikuttaa todella negatiivisesti mun mielialaani.



  



 Ja nyt voisin mennä nukkumaan neljän uskollisen petikaverini kanssa, kaikki nallekarhuja (; Nättejä unia

-Emai